Jos et löydä etsimääsi, olemme koonneet yleisimpiä kysymyksiä tänne!
Sisällysluettelo, josta näet yleisnäkymän tämän sivun aiheista.
Davvi-tuulivoimapuisto on suunnitteluvaiheessa oleva 800 MW:n tuulipuisto Itä-Finnmarkin alueella rannikon ja Tana-joen välissä, pääasiallisesti Lebesbyn kunnassa. Alue on 63 neliökilometriä ja soveltuu hyvin tuulivoiman tuotantoon, koska se sijaitsee korkealla, on tasainen ja runsastuulinen. Tuulivoimapuisto tulee olemaan yksi Euroopan parhaista energialähteistä, mikä johtaa yksiin Euroopan alhaisimmista sähkön hinnoista.
Tuulivoimateknologia kehittyy jatkuvasti, joten tarkan sähköntuotantomäärän antaminen on vaikeaa. Jos puisto olisi rakennettu nykytekniikalla, se tuottaisi yli 4 TWh vuodessa. Se vastaisi noin 1,5 miljoonan sähköauton vuosittaista sähkönkulutusta. Tämä vastaa noin 5 % Suomen vuosittaisesta sähkönkulutuksesta. Se vastaa myös noin 3 % Norjan vuotuisesta sähkönkulutuksesta ja noin 3 % Ruotsin vuotuisesta kulutuksesta.
Rakennuskustannuksien on arvioitu olevan 7 ja 8 miljardin Norjan kruunun välillä.
Suurimmat positiiviset kerrannaisvaikutukset liittyvät edullisen ja uusiutuvan sähkön tuomiseen Norjan sähköjärjestelmään. Tuulivoimalla tuotettua energiaa käytetään tavaroiden tai palveluiden tuottamiseen, joilla on paljon pienempi hiilijalanjälki verrattuna tavaroihin ja palveluihin, jotka on tuotettu ilman pääsyä yhtä edulliseen ja puhtaaseen sähköön.
Esimerkki 1: Davvi tuottaa sähköä, jolla valmistetaan 6 miljoonan tonnia terästä. Jos sijoitat terästehtaasi Pohjois-Norjaan käyttäen Davvin sähköä, sen sijaan että sijoittaisit tehtaan esimerkiksi Etelä-Koreaan (yksi maailman suurimmista teräksen tuottajista), Davvin elinkaaren aikana hiilidioksidin vähenemä olisi lähes 65 miljoonaa tonnia. Teräksellä olisi hyvin alhainen hiilijalanjälki, ja se olisi kilpailukykyinen myös hinnassa. Hiilidioksidipäästäjen väheneminen syntyy Davvin tuulivoimalla tuotetusta vähäpäästöisestä sähköstä.
Esimerkki 2: Jos kuvittelemme, että Davvi-tuulivoimapuistossa tuotettu sähkö syötetään datakeskukseen, on hiilidioksidin vähenemä lähes 40 miljoonaa tonnia Davvin elinkaaren aikana verrattuna siihen, että datakeskus rakennettaisiin esimerkiksi Kaliforniaan. Näillä datakesuksilla olisi alhainen hiilijalanjälki ja niiden sähkölasku olisi paljon pienempi Pohjois-Norjassa kuin Kaliforniassa.
Muista norjalaisista tuulivoimaloista saadun kokemuksen perusteella Davvin suora vaikutus alueeseen tulee olemaan arvoltaan noin 400 miljoonaa Norjan kruunua rakennusvaiheessa. Rakentamisella tulee olemaan myönteisiä vaikutuksia paikallisesti alueen työllisyyden kannalta. Tuulivoimalan ylläpitoon ja huoltoon tarvitaan arviolta noin 30 henkilötyövuotta.
Projektin omistaa yritys nimeltä Grenselandet DA. Sen taustalla ovat St1 ja Ny Energi AS. St1 on näistä enemmistöomistaja.
Ny Energi on mukana tuulivoimahankkeiden kehittämisessä ja perustamisessa ympäri Norjaa, erityisenä painopisteenä Finnmark. Ny Energi osallistuu myös tuulivoiman kehittämiseen kansainvälisesti.
St1:n visiona on olla johtava CO2-hyvän energian valmistaja ja myyjä. Uusiutuvan energian tuotanto on liiketoimintastrategiamme ytimessä: tavoitteenamme on vähitellen korvata fossiilinen energia uusiutuvilla ratkaisuilla. Davvi-projekti on linjassa visiomme kanssa ja edustaa tärkeää askelta kohti uusiutuvan energian tavoitteitamme.
On täysin totta, että Davvi-tuulivoimapuisto on suuri projekti, mutta juuri projektin koon takia Davvilla on minimaaliset kielteiset vaikutukset suhteutettuna tuotetun energian määrään. Tuulivoimaa tulisi rakentaa Norjassa Davvin kaltaisesti, koska rakentamalla suuria tuulivoimapuistoja saamme enemmän irti jokaisesta muutoksesta verrattuna pieniin tuulivoimapuistoihin.
Tämän kartan punaiset alueet osoittavat kaikkien Pohjois-Norjan, Tromssin ja Finnmarkin pohjoisosissa sijaitsevien luvan saaneiden tuulivoimahankkeiden vaikutusalueet (pääasiassa näkyvyysalueet). Nämä alueet yhteensä ovat lähes kuusi kertaa suurempia kuin Davvin vaikutusalue (keltainen ympyrä). Kaikki punaiset puistot tuottavat kuitenkin yhteensä vähemmän sähköä kuin Davvi, eli enemmän sähköä voitaisiin tuottaa kuudennella osalla haitoista.
Tämän takia Davvin tulisi olla mallina tavalle rakentaa tuulivoimaa Norjassa. Energia-alalla on priorisoitava suuria uusiutuvan energian projekteja alueilla, joissa biologinen monimuotoisuus on vähäistä ja joissa on hyvät energiavarat. Näin voimme varmistaa, että minimoimme haitat tuotettua energia-yksikköä kohden.
Itsenäisessä vaikutustenarvioinnissa on todettu, että poronhoidolle suurin negatiivinen vaikutus tuotantovaiheessa aiheutuu sisääntulotiestä, ja sen vaikutus on luokiteltu pienestä keskisuureen. Koska itse tuulipuisto sijaitsee alueella, jolla ei sijaitse ollenkaan laidunmaata, vain sisääntulotiellä on vaikutusta poronhoidolle sopivaan alueeseen.
Davvin vaikutuspiirin sisällä on kolme poronhoitoaluetta. Meillä on sopimus niistä yhden kanssa.
Emme ole vielä onnistuneet pääsemään sopimukseen kahden muun tuulivoimapuiston vaikutuspiirissä olevan poronhoitoalueen kanssa. Toivomme edelleen voivamme solmia sopimuksen, mutta mikäli se ei ole mahdollista, Grenselandet on laatinut projektin puolesta yksipuolisen julistuksen, jonka mukaan mahdolliset seuraukset korvataan yksittäisille siidoille (poronhoitoyksiköille).
Jos tarkastelemme sopimuksia ja julistusta yhtenä kokonaisuutena, Grenselandet haluaa saavuttaa kaksi asiaa. Ensinnäkin haluamme varmistaa toimenpiteet, jotka lieventävät suoria rakentamisen aiheuttamia vaikutuksia. Toiseksi Grenselandet tunnustaa, että poronhoito oli olemassa alueella ennen projektia ja sillä on erityisasema, joka oikeuttaa poronhoidon osalliseksi projektin luomaan arvoon.
Siksi poronhoitoa korvataan sekä suorina maksuina että epäsuorasti alueellisen elinkeinorahaston kautta.
Osana lupahakemusta olemme suorittaneet lainmukaisen arvioinnin, jossa tarkastellaan Fosen-tuomiota Davvi-tuulipuistoprojektin näkökulmasta.
Siinä todetaan muun muassa seuraavasti: Koska kyseinen rakennusalue koostuu pääasiassa kivikkoisesta maasta, jota ei käytetä eikä sitä ole tarkoitus käyttää poron laidunmaana eikä porojen liikkumisalueena kesäisten pohjoisten laidunmaiden ja etelässä sijaitsevien talvilaitumien välillä, rakentamisella tuskin on vaikutusta poron laidunalueisiin tai porojen liikkumiseen. Täten projekti on kaukana Yhdistyneiden kansakuntien kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 27 artiklan rikkomisesta.
Lue koko arvio täältä.
Davvi-tuulivoimapuisto tulee sijaitsemaan melko kaukana lähimmistä asutusalueista, joten meluongelmat ovat minimaalisia.
Multiconsultin tekemän riippumattoman vaikutusarvioinnin mukaan tuulivoimapuiston läheisyydessä ei ole taloja, mökkejä tai muita melulle herkkiä rakennuksia, jotka altistuisivat suositeltua enimmäismeluarvoa 45 dB korkeammalle melulle. Vertailun vuoksi lintujen laulu on 44 dB ja tyypilllinen kotona oleva jääkaappi tuottaa 55 dB.
Tuulivoimapuistot ovat suuria ihmisen tekemiä rakenteita ja ne voivat vaikuttaa lähellä asuviin tai alueella liikkuviin ihmisiin. Davvi ei ole poikkeus niille, jotka pitävät tuulimyllyjä rumina. Niille, jotka suhtautuvat myönteisesti tuulivoimaan ja uusiutuvan energian hankkeisiin, tuulipuistot nähdään usein tärkeinä ja tarpeellisina energiaverkoston hiilidioksidipäästöjen vähentäjinä.
Davvi-tuulivoimapuiston etuna on, että se pyrkii estämään tämän hetken suurinta uhkaa luonnon monimuotoisuudelle – ilmastonmuutosta. Meidän on tarkasteltava seurauksia siinä kontekstissa, mitä hyötyjä Davvi tuo. Davvin tuottaman vähäpäästöisen ja edullisen sähkön avulla voimme luoda tuotteita, jotka korvaavat fossiiliseen energiaan perustuvia arvoketjuja muualla maailmassa.
Toteutamme projektin rajoitetulla alueella, ja riippumattomat vaikutusarvioinnit ovat osoittaneet, että se ei vaikuta suojeltuihin alueisiin, tärkeihin luontotyyppeihin tai suojeltaviin geologisiin esiintymiin. Davvi on suuri uusiutuvan energian projekti alueella, jolla on vähäinen lajiston monimuotoisuus ja hyvät energiavarat. Rakentamalla Davvi-tuulivoimapuiston minimoimme vaikutukset jokaista tuotettua energia-yksikköä kohden.
Mielestämme koskemattomalla luonnolla on oma arvonsa, mutta olemme myös vakuuttuneita siitä, että uusiutuvan energian tuotannon lisääminen on kiireellistä. Tämä vaatii meitä tekemään joitain valintoja sen suhteen, missä meidän tulisi tuottaa tätä energiaa. Davvi-tuulivoimapuistoa suunnitellaan alueelle, jossa on maailman parhaat tuuliolosuhteet, mutta vähän lajiston monimuotoisuutta.
Ulkomaiset sijoittajat investoivat Norjan energiantuotantoon, eikä se ole uusi eikä välttämättä huono asia. On kuitenkin tärkeää huomata, että ulkomaiset sijoittajat eivät ole ainoita, jotka investoivat Norjan tuulivoiman kehittämiseen. Tähän mennessä Norjassa on rakennettu paljon tuulivoimaa ulkomaisten sijoittajien avulla. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että ulkomaiset sijoittajat vaativat matalampaa tuottoa (korkoa) kuin norjalaiset sijoittajat. Tämän nettovaikutus on se, että maksamme kaikki alhaisempaa sähkön hintaa kuin mitä muutoin maksaisimme.
Davvi-tuulivoimapuisto tulee tuottamaan erittäin edullista sähköä. Vaikka otettaisiin huomioon koko tuulivoimapuiston rakentamiseen liittyvät kustannukset, epäsäännöllisen tuulivoiman tasaamisen kustannukset ja Davvin kantaverkkoon liittämisen kustannukset, Davvin tuottama sähkö on silti halvempaa kuin hiilikäyttöisen voimalaitoksen marginaalikustannus. Tämä tarkoittaa, että Davvin rakentaminen on kannattavampaa kuin olemassa olevien hiilikäyttöisten voimaloiden käyttäminen.
Olemme nyt pisteessä, jossa uusi tuulivoima ei ole vain kilpailukykyistä muihin energiantuotantomuotoihin nähden, vaan itse asiassa halvin tapa tuottaa energiaa. Olemme pitkään odottaneet, että uusiutuva energia syrjäyttäisi fossiilienergian kilpailussa. Tämän tapahtuessa investoinnit siirtyvät fossiilisista uusiutuviin, mikä on erittäin myönteinen kehityssuunta.
Davvi-tuulivoimapuisto tulee tuottamaan erittäin edullista sähköä. Vaikka otettaisiin huomioon koko tuulivoimapuiston rakentamiseen liittyvät kustannukset, epäsäännöllisen tuulivoiman tasaamisen kustannukset ja Davvin kantaverkkoon liittämisen kustannukset, Davvin tuottama sähkö on silti halvempaa kuin hiilikäyttöisen voimalaitoksen marginaalikustannus. Tämä tarkoittaa, että Davvin rakentaminen on kannattavampaa kuin olemassa olevien hiilikäyttöisten voimaloiden käyttäminen.
Olemme nyt pisteessä, jossa uusi tuulivoima ei ole vain kilpailukykyistä muihin energiantuotantomuotoihin nähden, vaan itse asiassa halvin tapa tuottaa energiaa. Olemme pitkään odottaneet, että uusiutuva energia syrjäyttäisi fossiilienergian kilpailussa. Tämän tapahtuessa investoinnit siirtyvät fossiilisista uusiutuviin, mikä on erittäin myönteinen kehityssuunta. Olemme saavuttaneet tämän pisteen vuonna 2019.
Tuulivoimateknologian kehitys tapahtuu erittäin nopeasti. Tällä hetkellä useimmat valmistajat antavat 25 vuoden takuun tuuliturbiineille, ja näyttää siltä, että tuuliturbiinien käyttöikä kasvaa tulevaisuudessa.
Hakemus olettaa, että Skaidista Varangerbotniin rakennetaan 420 voltin sähkölinja. Lisätietoja Statnettin suunnitelmista sähköverkon laajentamiseksi Itä-Finnmarkissa voi lukea täältä (norjaksi).
Käytännössä kaikki sähköntuotanto Norjassa on uusiutuvaa, ja vesivoima kattaa siitä 89 prosenttia. Tuulivoima kattaa 10 prosenttia. Norja kuitenkin kuluttaa edelleen suuria määriä fossiilista energiaa. Kuljetusala, maatalous, öljyteollisuus ja teollinen tuotanto ovat tästä muutamia esimerkkejä. Monet Norjan arvoketjuista, jotka nykyisin perustuvat fossiilisiin polttoaineisiin, on määrä sähköistää muutamien vuosien kuluessa. Tämän muutoksen mahdollistamiseksi tarvitaan suuria määriä uutta uusiutuvaa sähköntuotantoa. Vaikka lähes kaikki Norjassa tuotettu sähkö on uusiutuvaa, meillä ei silti ole tarpeeksi sähköä.
Euroopan toimintaympäristö energian suhteen muuttuu nopeasti. Uusiutuvien energialähteiden, kuten tuulivoiman, tarve kasvaa, ja Euroopan tavoitteena on kasvattaa tuulikapasiteettia noin 350 gigawattia vuoteen 2030 mennessä. Davvi-tuulivoimapuiston kontekstissa tämä tarkoittaa, että Eurooppaan olisi rakennettava noin neljä 1000 megawatin tuulivoimapuistoa joka kuukausi tästä hetkestä vuoteen 2030 asti tavoitteiden saavuttamiseksi. Davvi-tuulivoimapuisto on kapasiteetiltaan 800 megawattia. Nämä arviot on tehty ennen Euroopan nykyistä energiakriisiä, eivätkä ne ota huomioon Venäjän kaasutoimitusten katkeamisen aiheuttamaa eurooppalaisen energiantuotannon tarpeen kasvua.
Vesivoimaloiden päivittäminen ei riitä vastaamaan tulevaisuuden sähköntarpeeseen. Norjan vesi- ja energiavirasto (NVE) arvioi, että jos keskitymme pelkästään olemassa olevien vesivoimaloiden parantamiseen ja laajentamiseen, niiden potentiaali olisi noin 7,6 terawattituntia. Lisäksi NVE arvioi vuoden 2021 "Pitkän aikavälin sähkömarkkina-analyysissään", että vuoteen 2040 mennessä Norjan sähköntarve kasvaa 138 terawattitunnista 170 terawattituntiin. Pelkästään Davvi voi tuottaa jopa 4 terawattituntia nykyisen teknologian avulla.
Davvi-tuulivoimapuiston konsessiohakijana on Grenselandet DA.
Grenselandet kuuluu energiayhtiö St1:lle ja Ny Energi -yhtiölle, joista St1 on enemmistöomistaja.
