Tietoa tuulivoimasta ja Davvi-tuulivoimapuistosta

Tuulivoiman kehittäminen on osa paikallista ja kansallista energiatransitiota. Tältä sivulta löydät lisää tietoa tuulivoimasta ja Davvi-tuulivoimapuistosta.

Tuulivoiman paikalliset edut

Davvi-tuulivoimapuiston odotetaan tuovan merkittäviä positiivisia kerrannaisvaikutuksia paikallisesti sekä rakennus- että käyttövaiheessa.

Lue lisää

Miksi tuulivoimaa?

Tällä hetkellä Finnmarkin vuotuinen sähköntuotanto on hieman ylijäämäinen. Itä-Finnmark on kuitenkin talvisin jo nyt sähkön suhteen alijäämäinen.

Lue lisää

Ilmasto ja ympäristö

Nykyisten tuulivoimaloiden mikromuovipäästöt ovat vähäisiä ja vastaavat 0,002 % vuotuisista mikromuovipäästöistä. Lue lisää tuulivoimaloiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksista.

Lue lisää

Energiatransitio ja koskematon luonto

Energiatransition toteuttamiseksi sähköntuotannon on oltava mahdollisimman tehokasta käytettyyn maa-alueeseen suhteutettuna ja minimoitava koskemattomalle luonnolle aiheutuvat haitat. 

Lue lisää

Syrjäyttääkö tuulivoimapuisto poronhoidon?

Grenselandetille on ollut ratkaisevan tärkeää löytää tuulivoimapuistolle sijainti, jossa rinnakkaiselo poronhoidon kanssa on mahdollista.

Lue lisää

Tuulivoiman paikalliset edut

Davvi-tuulivoimapuiston perustamisen odotetaan tuovan merkittäviä paikallisia kerrannaisvaikutuksia sekä rakennus- että käyttövaiheessa. Vastaaviin projekteihin perustuvan arvion mukaan tuulivoimapuiston rakennusvaihe toisi Norjaan noin 1,6 miljardin Norjan kruunun suuruisen investoinnin, kun taas käyttövaiheessa vuotuiset käyttökustannukset ovat arviolta noin 300 miljoonaa kruunua. Solmitut sopimukset koskevat koko tuulivoimalan elinkaarta ja ne ovat voimassa konsession myöntämisen jälkeen riippumatta omistusrakenteesta. Lisäksi säännöksissä edellytetään, että varoja varataan myös tuulivoimapuiston elinkaaren lopulle purkamista ja alueen ennallistamista varten.
0
Miljoona kruunua vuosittain kiinteistöveroina Lebesbyn kunnalle tuulivoimapuiston toteutuessa suunnitellussa laajuudessa (noin).
20
Miljoona kruunua vuosittain maanomistajakorvauksina alueen hallinnoinnista FeFo:lle (noin 20-40 miljoonaa vuodessa).
0
Miljoona kruunua tuotantomaksua Lebesbyn kunnalle tuulivoimapuiston toteutuessa suunnitellussa laajudessa.
0
Miljoona kruunua tukea paikalliselle yritysrahastolle investointipäätöksen yhteydessä sekä 10-12 miljoonaa vuosittain käytön aikana.
300
Ihmistä osallistuu rakennusvaiheeseen, ja uusia pysyviä työpaikkoja (30 kokoaikaista työntekijää) syntyy käyttövaiheessa.

Katso, millaisia vaikutuksia energiatransitiolla on Pohjois-Ruotsissa.

Miksi tuulivoimaa?

Tällä hetkellä Finnmarkin vuotuinen sähköntuotanto on hieman ylijäämäinen. Itä-Finnmark on kuitenkin talvisin jo nyt sähkön suhteen alijäämäinen. Ennusteiden mukaan Finnmark yhdessä koko Pohjois-Norjan kanssa muuttuu sähkön suhteen alijäämäiseksi tämän vuosikymmenen toisella puoliskolla. Kasvutavoitteiden toteuttamiseksi ja uusiutuvan teollisuuden perustamiseksi on rakennettava lisää uusiutuvaa energiaa.
Faktoja tuulivoimasta

Tuulivoimapuisto ei nosta sähkön hintoja.

Suurempi sähköntuotanto johtaa alhaisempiin hintoihin. Lisäksi Lebesbyn asukkaille sähkönhinnat tulevat olemaan erittäin alhaisia, koska kunta on neuvotellut kaikille kunnan kotitalouksille sähkön hinnaksi 10 senttiä kilowattitunnilta
koko tuulivoimapuiston elinkaaren ajaksi.

Vihreän ammoniakin tuotanto

Samalla kun suunnittelemme Davvi-tuulivoimapuistoa, St1 harkitsee useita muita kehitysmahdollisuuksia energiatransition edistämiseksi. Esimerkiksi yhteistyössä Horisont Energin kanssa meillä on suunnitelmissa vihreää ammoniakkia tuottava tehdas. Ammoniakkia voidaan käyttää polttoaineena laivoissa ja siten sillä voidaan korvata fossiilisia
polttoaineita.

Tuulivoimavarat

Finnmarkilla on valtavat tuulivoimavarat, jotka voivat houkutella alueelle monia projekteja ja sähköä vaativia teollisuushankkeita, mikä puolestaan tarjoaa mahdollisuuksia uusille työpaikoille ja kasvulle.

Tietoa tuulivoimasta: Ilmasto ja ympäristö

Saastuttaako tuulivoimala ja täyttyykö luonto roottorisiipien mikromuovista?
Mikromuovi

Nykyisten tuulivoimaloiden mikromuovipäästöt ovat Norjassa vähäisiä. Nykyaikaisten tuuliturbiinien mikromuovipäästöt vastaavat 0,002 prosenttia vuotuisista mikromuovipäästöistä. Suurimmat päästölähteet syntyvät renkaiden kulumisesta (58 %) ja keinonurmikentillä käytetystä kumirouheesta (17 %).

Tuuliturbiinit

Tuuliturbiinit koostuvat useista eri materiaaleista, kuten muovista ja epoksimaalista. Siivet ovat osa tuuliturbiinia, jotka altistuvat eniten kulumiselle. Ne koostuvat pääasiassa lasikuidusta, epoksiliimasta ja joissain tapauksissa hiilikuidusta. Suurikokoisesta tuuliturbiinista saattaa kulua kokonaisuudessaan enintään 150 grammaa vuodessa.

Kierrätysaste

Tällä hetkellä tuuliturbiineilla on 85 prosentin kierrätysaste, mutta ala kehittää jatkuvasti uusia ratkaisuja, jotka lisäävät kierrätysastetta entisestään.

Faktoja tuulivoimasta

Energiatransitio ja koskematon luonto

Onko tuulivoimapuistoja oikeasti tarpeen rakentaa koskemattomaan luontoon? Eivätkö ne voisi sijaita jo olemassa olevilla teollisuusalueilla?

Jotta voisimme korvata fossiilisia energialähteitä uusiutuvilla vaihtoehdoilla, uusiutuvien ratkaisujen on oltava taloudellisesti kannattavia. Finnmarkin tuuliolosuhteet erottuvat muista maailmanlaajuisesti, tehden alueen tuulivoimasta kannattavaa ja siten kansainvälisesti kilpailukykyistä.

Ympäristö

Meidän on ratkaistava tulevaisuudessa kaksi maailmanlaajuista kriisiä: ilmastokriisi ja luonnon monimuotoisuuskriisi. Ilmastokriisin ratkaiseminen vaatii uusien alueiden käyttöönottoa fossiilisten energialähteiden vaiheittaiseksi poistamiseksi. Luonnon monimuotoisuuskriisi edellyttää, että käytämme alueita, joilla on vähiten arvokasta luontoa. Joskus tämä voi olla teollisuusalueiden ympärillä, mutta ei aina. Joskus se voi olla koskemattomassa luonnossa. Siksi meidän on otettava päätekijänä huomioon luonnon monimuotoisuus, ei vain luonnon koskemattomuus.

Bilde av et vindkraftverk bestående av 10 vindmøller i en vakker solnedgang. Eksempelbilde for fakta om vindkraft.

Norjalla on jo uusiutuvaa energiaa vesivoiman kautta

Riittääkö se?

Mikäli olemme yhtä mieltä siitä, että uusiutuvan energian määrää on lisättävä, on käytävä keskustelua asian ratkaisemisesta tavalla, joka tuottaa mahdollisimman paljon sähköä ja samalla vähiten haittoja arvokkaille luontoalueille. Davvi on alueena tunnistettu kohteeksi, joka voi tarjota suuren hyötysuhteen tehokkaalle sähköntuotannolle. Menetetty luontoarvo on alhainen verrattuna moniin muihin paikkoihin, koska lajisto on vähäinen. Samalla ymmärrämme, että suuren muutoksen tekeminen koskemattomalla alueella herättää paljon tunteita. Haluammekin käydä rakentavaa vuoropuhelua, jotta voimme löytää yhdessä hyviä ratkaisuja.

Syrjäyttääkö tuulivoima
PORONHOIDON?

Faktoja Davvi-tuulivoimapuistosta

Grenselandetille on ollut ratkaisevan tärkeää sijoittaa tuulipuisto alueelle,
jossa rinnakkaiselo poronhoidon kanssa on mahdollista. Tunnistamme, että
poronhoidolla on alueeseen perinnöllinen käyttöoikeus, ja vaikka uskomme
rinnakkaiselon onnistuvan hyvin, joitakin mukautuksia on tehtävä. Siksi
olemme sitoutuneet korvauksiin sopimusten ja yksipuolisen julistuksen kautta.
Sopimus/julistus tulee olemaan voimassa koko tuulipuiston käytön ajan.

Koskematon luonto

Konsessiohakemuksen yhteydessä on tehty selvitys Davvi-tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutuksista poronhoitoon. Raportti on laadittu NaturRestaurering- ja Samisk Næringsforbund (Sámi Ealáhussearvi) -organisaatioiden toimesta, ja sen projektinjohtajana toimi Ole Tobias Rannestad.

Laidunmaa

Tuulivoimapuisto sijaitsee poronhoitoalueen 13 rajojen sisällä, mutta myös lähellä alueita 14a ja 9. Alue, johon tuulivoimapuistoa suunnitellaan, koostuu suurelta osin lohkareista. Porot välttelevät aluetta luonnostaan. Puiston vaikutusalueen (5 kilometrin etäisyys ulkorajoista) aiheuttaman poronhoitoalueen laiduntappion on laskettu olevan 1 % kokonaislaidunalueista.

Vaikutusarviointi

Koskemattoman luonnon muuttaminen missä tahansa on vaikeaa ja ymmärrämme, että suuren tuulivoimapuiston perustaminen voi olla kiistanalaista. Samalla on kuitenkin tosiasia, että sekä Norjassa että muualla maailmassa fossiiliset energialähteet on korvattava uusiutuvilla vaihtoehdoilla, ja tuulivoima on tässä yksi tärkeä energialähde. Kysymys kuuluukin, missä energiantuotanto aiheuttaa vähiten vahinkoa ja missä sitä voidaan tuottaa tehokkaimmin.

Syrjäyttääkö tuulivoima
PORONHOIDON?

Faktoja Davvi-tuulivoimapuistosta

Grenselandetille on ollut ratkaisevan tärkeää sijoittaa tuulipuisto alueelle, jossa se voi olla rinnakkaiselossa poronhoidon kanssa. Tunnustamme poronhoidon perinteisen käyttöoikeuden, ja vaikka uskomme voivamme elää rinnakkain, on tehtävä joitain sopeutuksia. Siksi olemme sitoutuneet korvaamaan tämän sopimuksen ja yksipuolisen julistuksen kautta. Tällainen sopimus/julistus noudattaa puiston koko elinkaarta.

Koskematon luonto

Konsessiohakemuksen yhteydessä on tehty selvitys Davvi-tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutuksista poronhoitoon. Raportti on laadittu NaturRestaurering- ja Samisk Næringsforbund (Sámi Ealáhussearvi) -organisaatioiden toimesta, ja sen projektinjohtajana toimi Ole Tobias Rannestad.

Laidunmaa

Tuulivoimapuisto sijaitsee poronhoitoalueen 13 rajojen sisällä, mutta myös lähellä alueita 14a ja 9. Alue, johon tuulivoimapuistoa suunnitellaan, koostuu suurelta osin lohkareista. Porot välttelevät aluetta luonnostaan. Puiston vaikutusalueen (5 kilometrin etäisyys ulkorajoista) aiheuttaman poronhoitoalueen laiduntappion on laskettu olevan 1 % kokonaislaidunalueista.

Vaikutusarviointi

Koskemattoman luonnon muuttaminen missä tahansa on vaikeaa ja ymmärrämme, että suuren tuulivoimapuiston perustaminen voi olla kiistanalaista. Samalla on kuitenkin tosiasia, että sekä Norjassa että muualla maailmassa fossiiliset energialähteet on korvattava uusiutuvilla vaihtoehdoilla, ja tuulivoima on tässä yksi tärkeä energialähde. Kysymys kuuluukin, missä energiantuotanto aiheuttaa vähiten vahinkoa ja missä sitä voidaan tuottaa tehokkaimmin.

Etkö löytänyt etsimääsi?

Tarkista usein kysytyt kysymykset tai lue lisää konsessiohakemuksesta

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä

Planområdet for davvi vindpark er et godt eksempel på uberørt natur med begrenset naturverdi

Kuinka huolehtia luontoarvoista ja kasvaa samalla?

St1:n kestävyysasiantuntija Ragna Sørlundsengenin mukaan luontoarvojen mittaamiseen vaikuttaa moni tekijä...
Lue lisää

Pohjoiset pioneerit

Pohjois-Ruotsissa rakennetaan tulevaisuutta uusiutuvan energian varaan. – Joillekin kuihtumisvaarassa olleille kylille tämä merkitsee uudenlaista piristysruisketta...
Lue lisää
Fordeler med store vindkraftverk og energieffektivitet. Bildet viser store vindmøller med store rotorblader satt i karrig landskap.

Tuulivoimalat ja energiatehokkuus – suurten tuulivoimaloiden hyödyt

Davvi-tuulivoimapuiston alue kattaa 63 neliökilometriä. Suunniteltu tuulivoimala on siis suuri, mutta samalla erittäin energiatehokas...
Lue lisää